Nauku 1994-2012

Tiistai 24.1.2012 klo 15:40 - Tuula Riekkinen

Naukun  alkuvuosi  alkoi hyvin Nauku söi ja joi  normaalisti, ja kävi hiekkalaatikolla ja puuhasteli täällä ja nukkui  paljon. Joulun aikoihin  Nauku innostui  ajamaan  Nöpöä takaa, Nöpö meni piiloon television taakse, ja Nauku yritti kurkkia miten saisi Nöpön kiinni. Asiat oli hyvin.

Mutta  7.1  yllättäen  Nauku  lopetti syömisen ja juomisen   ja sunnuntaina 8.1 aamupäivästä, kun  Nauku ei edelleenkään syönyt ja juonut mitään, käveli kyllä, mutta oli epätavallisen väsynyt.   

Tiesin, että nyt on asiat huonosti.  Nauku 18 vuotias ja viimeisin todettu sairaus  munuaisen vajaatoiminta. Läksin 8.1  eläinlääkäriin Naukun kanssa. Nauku oli virkeä siellä,  kun odotettiin vastaanotolle pääsyä.

Päädyin eutanasiaan, koska Naukun munuaisten toiminta oli heikentynyt. Naukua ei enää ole.

Nyt kahden viikon ajan Nöpö on  suunnilleen 3 kertaa päivässä  ulissut pitkään.  Nöpö istuu pitkään keskellä huonetta ja huutaa täysillä. Nauku oli  ollut minulla jo kaksi vuotta,  kun Nöpö tuli  minun luo vuonna 1996. Nöpö ja Nauku olivat aina yhdessä.

Nöpöllä on nyt orpo olo.

Nauku oli hieno kissa.  Sain Naukun  yllättäen   alkuvuodesta 1994. Tulin kotiin ja Nauku oli luonani. Sen aikainen kaveri  oli tuonut Naukun  “KattiMatti”  Oli Naukun nimi silloin, mutta  minun veli Teuvo  antoi nimen Nauku.

Asuin silloin kalliossa  täällä Helsingissä. Otin sitten Naukulle kaveriksi Maatiaiskissa  Eemelin. Eemeli eli 2 vuotiaaksi. Kuoli yllättäen  hoidosta huolimatta  virtsakiviin.

Naukullakin oli virtsakiviä vuonna 1999-2000  ja Vantaalainen eläinlääkäri aseman eläinlääkäri  vuonna 2000  määräsi Naukun lopetettavaksi, kun mitään ei kuulemma ollut tehtävissä. Olin eri mieltä, ja sain apua sitten toiselta eläinlääkäriasemalta. Aloin Naukulle antamaan ruoaksi Royal Caninin Urinary S/O  ruokaa, ja tuon ruoan ansiosta Naukulle ei tullut virtsakiviä enää.

Kalliossa,  kun asuin niin Naukulla oli tapana, kun tulin kotiin juosta  ohitseni rappuun  ja kun asuin 3.kerroksessa niin Nauku  lähti täysillä menemään 6 kerrokseen ja siitä vinttikerrokseen saakka, ja meikäläinen perässä.  Sitten Naukun olikin hyvä tulla alas kun kannoin sylissä.

Samoin kalliossa,  kun asuin niin Naukulla oli tapana  vahtia ikkunasta postinjakajaa tai lehdenjakajaa ja sen jälkeen, kun ala ulko-ovi kävi niin Nauku  hyppäsi ikkunalaudalta ja meni kengän taakse piiloon väijymään   milloin postiluukusta tulee lehtiä.  Mulla ei ollut siinä asunnossa  väliovea oli pelkkä ulko-ovi josta näkyi,  kun posti tuli.

Vantaalla,  kun asuin niin Naukulla oli tapana Nöpön kanssa juosta ympäri kotia,   keittiöstä pääsi suoraan olohuoneeseen ja eteiseen,  josta pääsi keittiöön. Voi sitä tassujen töminää, kun Nauku ja Nöpö juoksivat.

Täällä nykyisessä kodissa Nauku ehti olla   6 ja puoli vuotta ja Nauku tykkäsi oleilla parvekkeella pitkiä aikoja ja sitten tykkäsi käydä  tutkimassa tämän kerroksen asuntojen ovien takana,  valvoin Naukun tarkistuskäyntejä ovien takana.

Nauku eli hyvän elämän hyvässä kodissa. Jäi hyvät muistot.

Kiitos paljon kaikille teille,  jotka olette seuranneet näitä sivujani. 

Nöpö täyttää  ensi kuussa  16 vuotta.  Nöpöllä ei ole sairauksia.
Kirjoitan jatkossakin kuulumisia, ja laitan kuvia Nöpöstä.

Hyvää talvenjatkoa! t.Tuula