Hupu näki pitkästä aikaa Teuvo veljeni, josta tykkää kovasti. Veljeni kun nukkui niin Hupu ei mennyt silloin lähellekään veljeäni, katsoi vain. Välillä Hupu nosti päätä ja katsoi nukkuuko veljeni varmasti. Mutta aamulla sitten, vahti milloin veljeni avaa silmät, ja sitten kun veljeni heräsi ja avasi silmät, niin voi taivas, kun Hupu oli veljeni naamaa nuolemassa, ja ulisemassa. Nöpö voi hyvin.
